tiistai 24. helmikuuta 2015

✈ Outfit of the day | SUMMER LOOKBOOK | Korea ✈

Korean päivän asuja, mikä vaihtoehdoista on paras? 

1.

2.

3.



+6.


Mitäs te tykkäätte Lookbook -videoista?

torstai 19. helmikuuta 2015

Endgame Loppupeli -kirjan arvonta



Minuun otettiin yhteyttä yhteistyön merkeissä ja esiteltiin Endgame loppupeli -kirja. Mietin, otanko yhteistyö pestiä vastaan, koska olen huono lukemaan luetunymmärtämisen vaikeuden takia. Kirja on suunnattu nuorille, niin teksti on sopivan isoa, selkeää ja helppolukuista. Pientä tekstiä on todella vaikea tihrustaa, kun hyppii silmillä.

Erityisesti kirjassa kiinnostaa se, että kirjan sivuihin (jotka johtavat myös internettiin) on kätketty erilaisia arvoituksia, jonka ratkaisia voi voittaa oikeasti puolen miljoonan dollarin arvoisen kulta-aarteen. Vielä ei tietääkseni voittajaa ole löytynyt. Minä en ymmärrä tietenkään arvoituksista hölkäsenpöläystä, eikä varmasti suurin osa saa sitä selvitettyä. Eli kuten arvata saattaa, niin arvoitus peli ei vaikuta lukukokemukseen. Kirjaa voi lukea ihan rennosti, eikä siinä tarvitse stressata ja ratkaista kesken lukutuokion mitään. Pelaaminen on vapaaehtoista. Kappaleitten väleissä on erilaisia kuvia ja muita, niin ne ovat luultavasti niitä peli juttuja.

"Loppupeli on yksinkertainen. Tapa tai tule tapetuksi. 12 ikivanhan kansan edustajaa valmistautuu tehtäväänsä, ja ihmiskunnan kohtalo jää toisiaan vastaan taistelevien teini-ikäisten varaan. Eri puolille maailmaa iskeytyvät meteoriitit surmaavat tuhansia. Se on merkki. Loppupeli on alkamassa. Koulunsa priimus Sarah jättää rakkaansa ryhtyäkseen Pelaajaksi. Katujen kasvatti Jago tietää pystyvänsä surmaamaan tulevat vastustajansa. Chiyoko on valmis liittoutumaan vain hyötyäkseen An Liusta. Heillä ja kahdeksalla muulla Pelaajalla on edessään oma tuskainen odysseiansa, aseenaan salaisessa kohtaamispaikassa saatu vihje kätketyistä symboleista. Vain yksi voi voittaa pelissä, jossa ei ole sääntöjä. Neljä kansainvälistä menestysteosta kirjoittanut James Frey (s. 1969) on nimetty mm. sukupolvensa hienoimmaksi tulkiksi (The Guardian). 20th Century Fox on jo varannut elokuvaoikeudet Freyn Endgame-trilogian ensimmäiseen osaan, joka julkaistaan samanaikaisesti yli 30 maassa. Teokseen liittyy kiinteästi myös Googlen toteuttama kansainvälinen mobiilipeli, ja kirjan sivuille on kätketty arvoitus, jonka ratkaisija voi voittaa kulta-aarteen. New Yorkissa asuvalta Freyltä on aiemmin suomennettu huume- ja alkoholiriippuvuutta kuvaava puolifiktiivinen esikoisromaani Miljoonia sirpaleita (Bazar 2006)."

Kirjan arvonta on Youtubessa ja voit jättää sinne kommentin, jos haluat olla mukana arvonnassa!

maanantai 16. helmikuuta 2015

Korea: Everland, ihana, Korean suurin huvipuisto ❤

Kävimme kevään Japani ja Korea matkalla kolmessa eri huvipuistossa - ja se oli mahtavaa! Tokyon DisneySea oli tietysti ykkönen ja hyvänä kakkosena tulee Everland, josta lisää tässä postauksessa. Vähän aikaa sitten saitte postauksen Lotte World huvipuistosta, joka oli kolmanneksi paras matkamme huvipuistoista, mutta ei lainkaan huono, kaikki oli niin ihania ja pysyvät tämän lapsenmielisen huvipuistofanin sydämessä !


Päivän asu:
Peplum toppi (oikeasti hame): Koreasta
Laukku&neule: Koreasta
Shortsit: eBay






 Everland maskotit ja me iloisina päivästä huvipuistossa!


Ilonan lisäksi saimme seuraksi Korealaisen kaverimme, josta ei ole nyt kuvia tässä postauksessa. Hän ei tiennyt, että Angry Birdsit on suomalaisia, ennen kuin valaisin asiasta. Matkalla tuli monta Angry Birdsia vastaan ja Everlandissä pääsin niitten kyytiin. Ostin myös tuollaisen pehmolelun huvipuistosta.

Sovin joukkoon iloiseen porukkaan! 



T Express oli laite, mitä jännitin monta päivää. Ilona oli hehkuttanut puisesta vuoristoradasta, millaista ei ole nähty esimerkiksi Suomessa kuuna päivänä. Ystäväni hymyili kuin viimeistä päivää kehuen ajon ensimmäistä mäkeä, joka meni suoraan alaspäin.. Kahdesta ylläolevasta kuvasta mäki näkyykin kaikessa komeudessaan ja ehkäpä hirveydessään. Olin juuri lukenut Texasissa olevasta huvipuistosta, jossa nainen kuoli vuoristorata ajossa... Se kummitteli mielessäni, ja pelkäsin olevani ensimmäinen T Expressin uhri.

Mentiin jonottamaan vuoristorataan ja sinä aikana jono oli aika pitkä. Pidättelin itkua. Ilona halusi mennä vaunun eteen ja minä en sinne uskaltanut. Mentiin siis Korealaisen kaverin kanssa turvallisesti keskemmälle vaunua. Kun turvavyöt sun muut puomit oli suljettu ja vaunu lähti kiitämään korkealle ylös, aloin itkemään ylämäessä. Kaveri rauhoitteli minua, että hyvin se menee, että mitään pahaa ei tapahdu. Myöhemmin ajon jälkeen hän kertoi myös pelänneensä, koska se oli hänellekkin eka kerta laitteessa ja minun pelko buustasi.

Helpotukseksi laite ei ollutkaan pelottava, vaan turvallinen, hyvä ja hurja. En tiennyt, että ajosta otetaan kuvaa ja kun näin kuvan myöhemmin, niin hymyilin siinä kuin viimeistä päivää! Sen jälkeen halusin mennä yhä uudestaan ja uudestaan vuoristorataan. Tehtiin Ilonan kanssa mitä tyhmempiä ilmeitä, kun tajuttiin, missä kohdassa valokuva otetaan. Valokuva myyjät pidätteli naurua, kun näki meidän kuvat :D.. Emme ostaneet niitä, niin harmiksi ei ole esimerkkiä meidän upeista ilmeistä.

 Everlandissa oli aivan ihana pinkki pikaruokaravintola!

En tiennyt, että huvipuistoon kuului ilmainen eläintarhakin. Välttelen eläintarhoja, tai en ainakaan osta lippuja sellaiseen ja maksa siitä, että eläimiltä on riistetty luonnollinen elämä ja ne on vankina ihmisten pällisteltävänä epäluonnollisesissa olosuhteissa eikä tarpeeksi riittävissä tiloissa. Everlandissa eläintarha ei ollut kuitenkaan niin paha, mitä monet eläintarhat Aasiassa päin ovat. Eläimillä oli tilaa, vaikka ei ikinä tietenkään missään eläintarhassa varmastikaan tarpeaksi...


Eläintarhan bussi meni välillä maalla ja välillä vedessä. Yhdessä vaiheessa kirahvi laittoi MINUN istumapaikan ikkunasta päänsä sisään, olin ihan ihmeissäni. Sitä sai syöttää ja silittää ja se oli oikein seurallinen. Oli ihan mieletön hetki, kun juuri minun paikkani ikkunasta yhtäkkiä tuli kirahvin pää sisään ja sain nähdä sen kauneuden niin läheltä. Luulin, ettei se olisi saanut laittaa päätä sisään ikkunasta tai edes tulla auton lähelle ja ajattelin, tekeeköhän se minulle jotain, mutta näköjään oli tottunut koko juttuun.



Illalla oli upea valoshow välkkyvine paratineen päivineen. Koko päivä oli taas upea, ai että, kuinka rakastankaan matkustelua!!!

torstai 12. helmikuuta 2015

Nuorten alkoholin käyttö || #MäPäätän -kampanja ||

Mielipidepostausta pitkästä aikaa! Kaverini kysyi minua opinnäytetyönsä videon työryhmään ja osallistuin hyvän ja puhuttavan aiheen takia. Ikävä kyllä monella nuorella ei tunnu olevan muuta tekemistä vapaa-ajalla, kuin ryyppääminen. Alkoholi ei sovi nuoren kehoon, eikä liiallisesti aikuisenkaan. Olen ylpeä, että olen aina osannut pitää pääni, enkä teininäkään ryypiskellyt kaikkia viikonloppuja. Minulla oli paljon hauskempaa kavereiden kanssa ilman alkoholia. Miksi tarvitsisi aina valheellisen juoman kautta tulevan olon, kyllä sitä muutakin voi keksiä kavereitten kanssa kun juhlimista?

Itselläni juominen täysi-ikäisyydestä lähtien on ollut kausittaista, joskus on juhlittu enemmän, joskus vähemmän. Juon kyllä yleensä todella harvoin, koska nytkin yli kuukauden ryypiskelemättä huomaan tuntevani paljon enemmän ja on paljon freshimpi olo. Eikä tapahdu ikäviä asioita, mitä voisi tapahtua huppelissa. Tuntuu, että aivot toimii kunnolla ja ajatukset ovat paljon selkeämpiä. Vaikka joisi ja ei tulisi mitään darraa, niin silti siinä kestää minulla yleensä muutaman päivän, että saa taas ajatukset kasaan. Ei alkoholi mitään limsaa ole ja sillä ei ole syytä leikkiä.


Tuosta lisää mielipiteitäni juomisesta ja otan kantaa nuorten alkoholin käyttöstä videolla. Puhun omakohtaisista kokemuksista, mitä olen nähnyt pienestä pitäen. Muutamat kaverit aloitti dokaamisen jo 12-vuotiaana. Itse leikin vielä silloin ja ihmettelin suurella järkytyksellä, miten ne tyttökaverini sillä tavalla sekoilevat "aikuisten juomien" parissa. Valitettavasti nuoret tytöt, jotka yrittää olla jo niin "isoja" ja vaikkapa ryyppää ja polttaa tupakkaa ovat niitä pedofiilin unelmia. Kamalaa, että hyväksikäyttötapauksia on ollut lähipiirissä, kun silloin varhaisteini-iässä osa kavereistani pyrkivät "aikuisuuteen" liian varhain. Silloin sairaitten miesten oli helppo houkutella vietävissä olevaa pikkutyttöä ties mihin vaikkapa ostamalla viinat ja tupakat....


Tästä vielä #MäPäätän -kampanjan video, jos ei jaksa tuota minun 16 minuuttista videota katsoa. (Minäkin vilahdan videon lopussa :D)



"Mä lähdin bileisiin, koska muutkin mun kaverit meni. Aattelin saavani hyväksyntää muilta ja olevani tosi siisti jäbä. Bileissä mulle vaan tyrkättiin lasi kouraan ja otin se vastaan, koska halusin olla osana porukkaa ja musta tuntui, että se oli ainoa vaihtoehto..."


-Elias 15-vuotta

Tuntuuko sinustakin välillä siltä, että ajaudut käyttämään alkoholia sosiaalisen paineen takia? Vaikuttaako kavereidesi alkoholin käyttö omiin valintoihisi? Koetko jääväsi jostakin paitsi, jos jätät bileet väliin? 

Iästä riippumatta voi olla vaikeaa valita, miten viettää vapaa-aikaansa ilman alkoholia. Vaihtoehtoja on monia, mutta sosiaalinen paine vaikuttaa liian usein omiin valintoihin.  

Katso kampanjan mainos, osallistu keskusteluun sekä jaa kuva instagramissa #MäPäätän ja näytä, että omilla päätöksillä voit vaikuttaa itseesi ja muihin!

#MäPäätän-kampanja on kahden nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan opinnäytetyö. Kampanjan tavoitteena on saada nuoret pohtimaan omaa alkoholin käyttöään sekä tuoda esille,että omilla päätöksillä on merkitystä.





#
MäPäätän Facebookissa! Mitä ajatuksia tämä aihe herättää sinussa? Olisi mahtavaa saada kommentteja aiheeseen liittyen ja nähdä teidän kuvia, mitä tekemistä te keksitte ilman alkoholia?

tiistai 10. helmikuuta 2015

Kiva päivä harmaa peplum ja army pantsit päällä

Ne päivät, jolloin saa rennosti monta kärpästä yhdellä iskulla, ovat parhaita! Pari viikkoa sitten menin mummolaan yökylään ja isä tuli kanssa seuraksemme. Mummi aina pakkaa jopa muovikassillisia minulle ruokaa, kun lähden kotiin. Aina kun tullaan isän kanssa sinne kyläilemään, hän tekee niin isot satsit ruokaa, että antaa jäljelle jääneet maukkaiden aterioiden rippeet lapsikultiensa koteihin vietäväksi. Se on kivaa!

Seuraavana päivänä lähdin junalla ruokakasseineni ystävälleni pitkästä aikaa. Asuu sopivasti seuraavan juna-aseman päässä mummin kodista. Laitoin muovikassit parvekkeelle, pakkanen kävi ruuille jääkaapista. Illalla menin sitten VIELÄ toiselle ystävälleni yöksi. Sen päivän aikana ehti tehdä monta asiaa ilman stressiä. Sai nähdä ihania, tärkeitä ihmisiä ja rupatella kivoja juttuja ja juoruja.



 Army leggingsit Tally Weijl, neule Koreasta, Peplum BikBok, kengät Spirit Store

Sopiiko tämä jakku asun kanssa? Mitäs muuten pidätte asusta? 


Pyysin mummia ottamaan päivän asu kuvat. Nämä kaksi (ylhäällä vierekkäin) olivat ainoita, missä näyin hyvin. Muissa näkyi puol päätä tai jotain ihan muuta. Mummi ei oikein oppinut käyttämään lyhyellä opastuksella kameraa.. "Mistä tästä oikeen katsotaan ja painetaan? Enhän minä näe mitään" :D<3


Ihanaa, että samalla reissulla näin tokaa kertaa Jasperin<3. Ekaa kertaa sain ihastella pikku vauvelia, kun se oli parin viikon ikäinen ja nyt siitä oli kasvanut jo aika iso poika<3. Toivottavasti pääsen pian taas uudestaan näkemään vauvelia, kun ne kasvavat niin nopeasti enkä saa raahattua itseäni pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Jasper on aivan ihana, reipas poika. Heti kun näki minut nyt niin hymyili ja ei vierastanut ollenkaan, kun kaappasin sen sykkyyn parin minuutin sisällä tapaamisesta. Oli ihanaa, kun se nauroi mun vitseille kun viimeistä päivää, viisas jäbä!

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Pakkasessa bandeau

Käytiin kuvailemassa yksi ilta ulkona kaverin kanssa. Oli niin kylmä meillä molemmilla, ettei kovin montaa otosta saatu. Siihen nähden kuvat onnistui kyllä hyvin, koska jopa sisätiloissa joutuu ottamaan monta kuvaa, että edes yksi onnistuisi. Kun oltiin otettu parit kuvat ulkona, niin kääriydyin nopeasti talvitakkiin ja kesti lämmetä tovin.



 Kukka bandeau Gina tricot, "olkain" hame Koreasta





Mentiin sisätiloihin myös kuvailemaan ja siihen mennessä alkoi olla jo sopivan lämmin onneksi. Laitoin iltaa varten myös villatakin, mihin oli ihana pujottautua kylmien pakkas valokuvien ottamisen jälkeen :)

torstai 5. helmikuuta 2015

Korea: katuruoan antimia, paikallinen PUTKA, maisemia, patikointia


Se olisi Korea videon paikka ja viimeistä miltein viedään. Muutamia postauksia vaille koko kevään Aasian matka on paketissa blogin ja Youtuben puolella. Eikä siinä ole mennyt kuin melkeen vuosi. No, mitäpä tuosta, pääsee itsekin muistelemaan matkaa ja saa enemmän irti kun muistot on joka viikko käsillä.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Lotte World adventures, Seoul, South Korea

Rakastin pienenä huvipuistoja. Muistan katsellessani tähdenlentoja tehneeni toiveen, että saisin ikioman huvipuiston, missä voisi pitää hauskaa päivästä toiseen hurvittelun lomassa. Aina kun äiti vei meidät lintsille, muistan aina juosseeni pitkän mäen ylös ja paikan päällä tietysti laitteesta toiseen. Ihan hyvää urheilua, kun ei pysynyt paikalla hetkeäkään, paitsi tietysti kiltisti tuli istuttua vuoristoradassa ajon ajan tai karusellissa kauniin ja värikkään hevosen selässä. Jonoissakaan ei malttanut pysyä paikallaan, olisi tehnyt mieli juosta jonon ohi kiilaten kaikki.

Melkeen mikään ei ole muuttunut, sama pieni Pihla herää minussa kuin aikoinaan, kun näen huvipuiston. Nykyään kyllä osaan olla kärsivällisempi ja mielummin kiertelisin maailmaa ja näkisin erilaisia upeita huvipuistoja, kun omistaisin itse yhtä. En enää juoksentele kuin päätön kana, vaan ihailen myös yksityiskohtia, mitä vaikka karusellin kimmeltävät seinät voi tarjota.





Tämän näköisenä hurjastelin Lotte Worldin vuoristoradoissa ja muissa laitteissa. Paikka oli todella hieno, mutta paljon Disney -puistoja pienempi, eikä tietenkään voi olla niin tasokas. Silti päivä oli loistava ja puisto ylitti odotukset. Oli todella kivoja laitteita, tosin niiden joukossa oli myös 60-90 luvun hölmöjä vempeleitä. Niille oli hauska nauraa, koska 90-luvulla niitä olisi pidetty niin viimisen päälle mielettöminä. Miten teknologia kehittyykään niin hurjasti. Mitä se voi olla vaikka muutamien kymmenien vuosien päästä? Ei voi käsittää, kun nyt jo näkee sellaista, mitä silmät ei voi uskoa...

 Päivän asu mekko koreasta, pipo Forever21


Lotte Worldin upea linna (puistossa oli vähän matkittu Disneylandejä) ja minä maissi kädessä. Ilona sanoi, että älä missään nimessä osta mitään Lotte Worldin ruokaa. En kuunnellut, vaan nälissäni ostin kalliilla herkullisen näköisestä puodista maissin. Moni kakku päältä kaunis, sitä ei voinut edes maissiksi kutsua. Ilona mietti, onko se muovia vai jotain maissin tapaista. Täysin ala-arvoista ruokaa, ikinä en olisi kuvitellutkaan, että maissista voisi saada mitään sellaista...

Mitäs hittoa? Naurettiin tolle hahmolle sata vuotta. Mitä toi esittää? Vielä lapsille sopivassa esityksessä ton näkönen sekopää tanssi ja lauloi. Mikä toi on? Ihan hirveä :D


Lotte Worldissa oli sisä, että ulkoalueet. Aloitimme ulkolaitteista mahdollisen sateen takia. Ensimmäinen laite oli Ilonasta mahtava (Ilona on käynyt puistossa aiemmin). Mentiin siis Gyro Swingiin innoissamme. Kyydin jälkeen en ollut lainkaan samaa mieltä hänen kanssaan "mahtavasta laitteesta". Ihan hirveä vekotin, tuli niin huono olo. Rakastan vuoristoratoja ja raketti/vapaapudotus -tyyppisiä laitteita, mutta keinuvista meinaa laatta lentää. Puoleen tuntiin en pystynyt oikeen tekemään mitään pahan olon vuoksi, niin ihastelin vaan puistoa sillä aikaa kun Ilona viiletti laitteissa. Sen jälkeen en ole keinuviin vekottimiin suostunut menemään.

Sisäpuolelle oli järjestetty tiettyinä aikoina upeita paraateja. Musiikki raikasi, prinsessat lauloi ja tanssi eteenpäin kulkevissa vaunuissa. Minä puolestani tanssin ja taputin innoissani yleisössä. Vaunuja oli lukuisia milettömine väreineen ja efekteineen. Olin täysin myyty esityksestä.


 Oli niin ihana nähdä, miten innoissaan lapset olivat esityksistä ja koko huvipuistosta. Tuokin tyttö vasemman kuvan alalaidassa oli niin söpö Cinderella asuineen!


  Niin ihana prinsessalinna. Leikin, että se on Disney Tuhkimon palatsi!



 Sisäpuolella oli myös luistinrata, missä luisteli taitavia luistelijoita. Varmasti harrastajia.


Onko siellä ruudun toisella puolella muita huvipuisto faneja?