tiistai 27. tammikuuta 2015

Etelä-Korea - Seoul

En muistanutkaan, että suomeksi Seoul kirjoitetaan Soul. Tuntuu jotenkin tosi oudolta kirjoittaa se noin suomalaisittain. Jatketaan pian viime kevään Aasian matkaa näin postauksen muodossa.

Nämäkin kuvat olisivat kadonneet kuin tuhka tuuleen, mikäli kovalevy olisi ollut vieläkin vioittuneempi tai en olisi korjauttanut sitä. Koneen huoltohan maksoi sen 500€ ja olin pöyristynyt suuresta laskusta, piti elää miltein nuudelilla ja monet suunnitelmat saivat valitettavasti seinän. Eilen kuitenkin seinälle aukesi ovi, kun IF (pus pus, ihana vakuutusyhtiö) maksoi laskuni. Eli minulle maksoi vain ja ainoastaan 150€ korjaus eli omavastuun verran. Olen todella huojentunut, ihan mahtavaa!

 Päivän asu: paita, hame, kengät Korea, koru seppälä





Tuona aikana juhlittiin Buddhan syntymäpäiviä, niin temppelit ja nähtävyydet olivat täynnä ihmisiä ja koristeita. Myös kaupunkia oltiin koristeltu juhlan kunniaksi. 





 Upeat Soulin nähtävyydet. Otin myös tuollaisen panorama -kuvan iPhonella


Meille koko matka oli yhtä juhlaa, koska minulle matkustaminen on isoin ja ihanin lahjapaketti, mitä voi koskaan saada. Ja mikä parasta, mieli oli korkealla ilman mitään alkoholia koko matkan ajan (pari kertaa tilasin viinilasin ruoan yhteydessä, mutta se nyt kuuluu asiaan eikä nouse päähän). Uudet kokemukset ja ihanat hetket ei tarvitse mitään valheita juoman ja humalatilan muodossa.

Karaoke kopit olivat mitä mahtavempia! Seolissa menimme illalla sateen suojaan karaokea laulesekelemaan. Sade kyllä ei ollut se syy, koska oltiin muutenkin suunniteltu taasen menevämme lurauttelemaan. Jostain syystä kopit olivat aivan tyhjiä, joten työntekijä antoi meidän laulaa niin pitkään kun halusimme ja antoi jopa alennusta. En muista paljon tuo karaoke -koppi maksoi, mutta ei paljon mitään siihen nähden, miten monta tuntia siellä vierähti.

Minulla ei ollut sadesuojaa, niin vetäisin muovipussin päähäni. Se sai korealaisilta nauruja ja pitkiä katseita. Vaatteet ja hiukset kastui, mutta päänahka selvisi märkyydeltä.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Pöllö -hapsu toppi ||| #kutsumua Tube Family Night 2 |||

Miten olen nämäkin kuvat unohtanut postata viime vuodelta? Luojan kiitos, että pahasti vioittueelta kovalevyltä saatiin pelastettua koneen tiedostot, tosin kallis pesti se kyllä oli! Sille ei mahda mitään. En halunnut heittää muistoja kuin tuhka tuuleen... Nyt selattuani mitä kaikkia kuvia sitä olisi menettänytkään olen huojentunut, että korjattu kone on tässä sylissäni.

 Kimono eBay, toppi&sukat Aasiasta nahkashorsit kirpputorilta kengät everyting5pounds.com

Tuo asu on niin ihana! Olen oppinut pikkuhiljaa kehumaan itseäni ja pitämään itsestäni enemmän. Silti tuntuu tyhmältä sanoa omavalintaista asua "niin ihanaksi". Haluan pois suomalaisen kamalan piirteen, sen helkutin vaatimattomuuden!! Pitää olla tyytyväinen kivasta asusta, nimittäin yleensä aina on se tunne, ettei ole koskaan päälle pantavaa. Vaikka todellisuudessa minulla on monta vaatekaappia niin pullollaan.. Silti ei vaan löydy mitään kivaa asua keksittäväksi kaappien uumenista.



Katsokaa, miten tuon päivän meikki sopi päivän asun kimonoon. Valoittavia sävyjä. Pitäisi kaivaa tuo takki kaapista piristämään talvipäiviä johonkin päivän asuun taas.

Tuo päivän asu minulla oli päällä Tube Family night 2 syksyllä. Tapahtumassa oli tosi kivaa! Siellä myös haastateltiin vlogaajia, niin alhaalla minun ja Pinkku Pinskun haastattelu.


Minulla oli tapahtumassa myös lavalla erään tytön kanssa #kutsumua -haaste ja puhuimme koulukiusaamisesta sekä kiusaamisesta ylipäätään. Olin iloinen, että yleisö oli mukana täysillä.



En tiedä, oliko vahinko, kun taustalle tuli erittäin mauton #kutsumua pilapiirros.  Harmi, etten huomannut sitä kuin vasta jälkeenpäin valokuvasta, koska olin selkä valokangasta päin. Olisin pyytänyt poistamaan sen tietenkin...


Onneksi yleisökin tarttui haasteeseen ja tehtiin kaikki #kutsumua paperit. Omassani lukee haukut "outo, nolo, kääpiö" mitkä olen korvannut lauseella ja sanoilla "olen mitä olen, persoonallinen, rohkea, sopiva". Tästä vielä Instagramista (jos et ole nähnyt) minun ensimmäinen #kutsumua paperi, jonka tein kesällä.

Millä sanoilla sinua on haukuttu ja millä kumoisit ne? :)

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Etkö osaa englantia maailman parhaiten? Mitä sitten?


Tiedän monia, joita ahdistaa edes avata suutaan, jos pitää puhua englantia. Niillä, jotka ovat taitavia sitä puolestaan puhumaan on kova tarve arvostella virheitä ja vaikkapa tönkköä lausumista (onneksi kuitenkin on niitäkin, jotka ymmärtää, että vaikka itse olisi hyvä, niin toinen ei välttämättä ole). Itselleni ei tulisi mieleenkään vaikkapa pizzeriassa nauraa jonkun huonolle suomelle, jonka äidinkieli on joku aivan muu. Kaikille se englantikaan ei ole helppoa...

Kyllästymiseen asti saa kuulla, kuinka suomalainen on TYHMÄ, jos se ei osaa englantia. Joillakin voi olla oppimisvaikeutta, toiset taitaa paremmin vaikkapa matemaattiset kaavat... Meitä on moneksi, eikä toisia pitäisi arvostella. Joillekkin se enkku vaan ei ole helpointa ja painostus vaan pahentaa asiaa.

Olisi kiva, jos aiheesta syntyisi keskustelua. Onko suomalainen vai todellakin TYHMÄ, jos nyt ei vedä maailman parhaalla ääntämyksellä ja kieliopillisesti täydellisellä englannilla?
Mitä vaan, mitä tulee mieleen aiheesta, olisi kiva kuulla.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Faarao kalsarit


 Takki Amsterdamista, pitsitoppi Balilta, Farao leggingsit eBay, kengät Bianco




Mitäs olette mieltä tästä hauskasta asusta :)?

perjantai 16. tammikuuta 2015

Kuulumisia ja 10 asiaa mistä tykkään/10 asiaa mistä en tykkää

Ei voi olla totta! Mac -koneeni yhtenä aamuna ei käynnistynyt. Tai no alku vaikutti lupaavalta, käynnistys ääni ja kaikki tulivat. Sitten rakkine yritti ladata ja käynnistää itseään, mutta sammuikin. Ja ei kun korjaamoon. Nyt sitten tilini on tyhjä, koska korjaus maksoi 500€. Siellä oli tärkeitä tiedostoja ja pelkästään niitten pelastaminen vei yli 200€, ei luoja paratkoon... Uutta mac konettakaan ei saa viidelläsadalla. Ei auttanut siis itku markkinoilla, nyt elellään sitten köyhästi, eikä varmaan voi edes puoli ilmaiseen Tallinnaan mennä (helposti saa päiväristeilyn halvemmalla kuin Espooseen junalipun ja Eestiläisistä ruokakaupoista aina ostan matkalaukun täyteen murkinaa, koska paljon edullisempaa kuin täällä). Toivottavasti osa tuosta tyyriistä korjauksesta menisi vakuutuksen piikkiin. Vihastuttaa niin. Sen takia en ole pystynyt postatakaan, kun ei ollut konetta, millä tänne rustata.


Siitä vielä video, missä olen listannut 10 asiaa mistä tykkään ja mistä en

torstai 8. tammikuuta 2015

Korea: Jeju, Busan ja muuta videolla


Videolla on ripaus vielä Japanin Nagasakia ja muita pätkiä, mitä olen miettinyt, julkaisenko vai enkö. Sitten päästäänkin jo pian Etelä-Koreaan. Mainitsen myös kamalasta laivaonnettomuudesta, joka tapahtui tuolloin keväällä. Oli monesti surullinen olo, kun näki uutisia ja muistotilaisuuksia tapahtuneesta.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Ibiza ja päivän asu

Tänä aamuna oli ihana herätä ikkunasta tulevaan auringonpaisteeseen. Huomaan, että tarvitsen valoa elämääni, heti nousin todella iloisena ja pirteänä uuteen päivään. Toisin kuin monina niinä synkkinä masentavina päivinä, jolloin auringosta ei ole ollut tietoakaan. Olisi niin pitänyt syksyllä tai alkutalvesta mennä jonnekkin matkalle Suomea aurinkoisempaan paikkaan. Tuntuu, että viime matkasta, minkä teimme kesän lopulla Ibizaan on liian pitkä aika. Ja nyt julkaisen näitä vanhoja kuvia sieltä.



 Lasit Ray ban, toppi Terranova, skortsit ebay, laukku Koreasta



Bikinit eBay

Kävimme usein matkallamme Playa d'en bossa rannalla. Se oli aikamoinen turistirysä, mutta hyviä puolia olivat iloiset bilettävät ihmiset, hyvä musiikki ja kivat kauppat sekä ravintolat läheisyydessä.

perjantai 2. tammikuuta 2015

New Year 2015 ja Farang


Loihdin iltaa varten itselleni mielestäni upean meikin, glitteriä ja hienoja sävyjä. Meikkiä ei näy niin selvästi kuvista, mutta tästä sen näkee helpommin. Asukin oli kiva, mutta se jäi kuvaamatta valitettavasti. Otin kamerankin aivan turhaan mukaan, kun unohdin kuvailla.

Menimme ystävän kanssa syömään Farangiin. Se oli minulle kolmas kerta. Sanotaan, että kolmas kerta toden sanoo ja voin kertoa, että Farang ei vieläkään pettänyt upealla tasting menullaan. Otettiin kaveriksi viinimenu myös. Rahaa kyllä paloi, molemmilla lasku oli 120€ luokkaa, mutta sen arvoista. Noin hienoissa ja hyvissä ravintoloissa tulee käytyä harvoin, niin minulle nautinnollinen kokemus on ainakin joka pennin arvoista.

Farangissa otin kännykkäkuvien lisäksi ihan kamerallakin valokuvia. Päätin olla julkaisematta niitä, kun tuli otettua vaan pari tärähtänyttä kuvaa. Olen kuitenkin käynyt pariin otteeseen Farangissa, niin tästä voi katsoa ensimmäisen postauksen ja tästä toinen kerta, kun olen käynyt siellä.


Palvelu pelaa aina moitteettomasti ja tarjoilijat osaavat hommansa. Jokaiselle kysymykselle löytyi vastaus kuin pyssyn suusta (kamala sanonta, heh). Pöytä kannattaa varata hyvissä ajoin, me varattiin vasta 30.12 ja saatiin viimeinen pöytä kello 17. Se passasi. Kerroin puhelimessa kasvisruokavaliostani ja se oli ok. Se oli vielä tavallista uuden vuoden menua onneksi halvempikin. Inhoan maksaa edullisemmista raaka-aineista lihahintoja :D.

Kun nautinnollinen Farang oli koettu, menimme mahat täytenä pubiin istuskelemaan viinin kera ja pullo oli vielä melko täynnä, kun kaverin serkku kutsui meidät yöclubille. En halunnut heittää viiniä hukkaan (nuuka mikä nuuka), niin jäin yksin sitä kittaamaan ja yritin soittaa muita kavereita seuraksi, onneksi sainkin seuraa tovin päästä.

Siitä sitten uuden vuoden vietto menikin vain alamäkeä, kun päätin mennä lähellä olevaan yöclubiin, kun tiesin siellä olevan paljon tuttuja. Olen unohtanut mainita, että laitoin vaikeat kengät juhlan kunniaksi jalkaan. Pitääkin mulla olla tämä harvinainen 35 niin ne 36 koon kengät olivat aivan liian isot. Oli vaikea päästä eteenpäin niillä. Tietysti kaaduin clubilla ja vieläkin sattuu vähän polveen. Yökerho oli uutena vuonna täynnä ja aina kadotin kaverini. Joten yö tuli vietettyä aikalailla yksin kavereita metsästäen ja tähystäen tanssilattialta, vessoista ja kaikkialta josko kaverit olisivat jossain. Turhauduin ja lähdin kotiin yksin tarpomaan. Harmitti, että olin laittautunut niin hienosti ja yö meni hukkaan. Onneksi Ponyo lohdutti ja tuli heti nukkumaan viereeni ja halasi minua.

Tästä taas huomaa, että uusi vuosi ei ole minun juhlani. Edellisessä postauksessa olin harvinaisen oikeassa siitä, että "kun kaikki juhlii, niin täytyyhän minunkin" -juhlat eivät ole se juttuni, vaan satunnaiset juhlat ilman stressiä vie voiton yleensä aina kotiin. Ei ole silloin mitään, mitä odottaa ja illat saattavat olla silloin yllätyksiä täynnä. Onneksi sentään Farang ja siellä ystäväni seura olivat täysiä kymppejä, niin mitä sitten huonoa yötä niin murehtimaan.

Miten te juhlitte uutta vuotta ja menikö hyvin? Happy New Year <3